Korona – globaali pandemia

Koronan jälkipuintia etuajassa

Mitä huonoa? Mitä hyvää? Vai voiko tästä olla seurauksena edes mitään hyvää? Korona mullisti Suomen ja koko maailman. Pitkään jatkunut poikkeustila on sekä yhdistänyt että eristänyt. Sillä on ollut vaikutukset moneen sektoriin kaikkialla maailmassa.

Negatiivisia vaikutuksia on ollut esim. tapahtuma- ja ravintola-aloilla. Kivijalkaliikkeet ovat joutuneet monissa paikoissa sulkemaan ovensa. Pandemia on vaikuttanut työllisyyteen, sillä moni ihmisten kohtaamisesta riippuvainen ala on kokenut kovia. Matkustaminen ja sen rajoitukset ovat vaikuttaneet globaalisti. Lapsia ei ole voinut viedä päivähoitoon tai kouluun pienessäkään nuhassa, vaan on jouduttu jäämään kotiin. Terveydenhuolto on kuormittunut. Mielenterveyden ongelmat ja perheiden sisäiset ongelmat ovat lisääntyneet. Koulut ovat olleet etäopetuksessa ja harrastustoiminta on ollut rajoitettuna. Yksinäisyys on lisääntynyt ja normaali kanssakäyminen minimoitu.

Toisaalta myös positiivisia vaikutuksia on ollut. Ihmiset ovat pysyneet terveempinä, sillä tehostettu käsienpesu ja maskien käyttö ovat ennaltaehkäisseet normaalien kausiflunssan ja vatsatautien leviämistä. Kotona on vietetty enemmän aikaa ja se on yhdistänyt monia perheitä. Kotien viihtyvyyteen on panostettu, mikä on lisännyt remontointihalukkuutta. Myös etätyöstä on tullut todellinen vaihtoehto monelle. Digitaalisten työvälineiden käyttö on lisääntynyt ja uusia tapoja tehdä työtä yhdessä on kehitetty. Kotimaan matkailu on kasvanut, koska ulkomaille ei ole rajoitusten vuoksi päässyt.

Myös moniulotteisia vaikutuksia on tullut. Esimerkiksi raaka-aineiden hinnat ovat moninkertaistuneet, mikä on vaikuttanut suoraan yritysten liikevaihtoon joko positiivisesti tai negatiivisesti. Ihmisten ostovoima ja ostokäyttäytyminen on muuttunut. Palvelut ja kaupankäynti ovat siirtyneet internettiin. Päätöksentekomallit ja -prosessit ovat joutuneet mukautumaan nopeatempoisiin tarpeisiin ja niiden rakenteet ovat kokeneet suuriakin mullistuksia.

Korona-pandemia – milloin tästä viimein päästään?

Pitkään jatkunut pandemia ja erilaiset rajoitukset ovat vaikuttaneet ihmisten käyttäytymiseen monella tapaa. Alkuhysteria tyhjensi ruokakauppojen hyllyt ja lukitsi ihmiset koteihinsa. Alussa maskin käyttäjiä oli vähemmän, mutta pikkuhiljaa määrä kasvoi. Jossain vaiheessa tuli turnausväsymys ja rajoituksiin/suosituksiin alettiin suhtautumaan välinpitämättömämmin. Silloin pandemian uudet aallot nostivat tilanteen vakavuuden taas esiin ja palattiin noudattamaan suosituksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen korostaa Ylen haastattelussa rokotekattavuuden merkitystä pandemian taltuttamisessa. Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Tällä hetkellä uudet tapaukset ovat pääsääntöisesti rokottamattomia henkilöitä. Toki rokotettukin voi sairastua, mutta tauti on silloin lievempi. Rokotusten myötä tilanne on rauhoittunut asteittain, mutta korona ei silti vielä ole ohi.

Kukaan tuskin osaa tai uskaltaa sanoa varmuudella, milloin palaamme entiseen normaaliin vai onko tämä uusi normaali. Joka tapauksessa pandemia on yhdistänyt globaalilla tasolla kaikki, sillä kukaan ei ole tältä välttynyt. Toisia korona on kohdellut rajummin, toiset ovat pystyneet reagoimaan ehkä nopeammin tai paremmin. Rokotteiden kehittely on ollut nopeaa ja pääsuuntaviivat ovat olleet kaikkialla samat. Jokaisen toive ja tavoite on ollut pandemian hillitseminen ja kukistaminen. Toki aina on niitä, jotka vastustavat ja epäilevät. Myös tässäkin suhteessa on esitetty mm. erilaisia salaliittoteorioita, uskonnollisia näkemyksiä sekä ajatuksia evoluution luonnollisesta karsinnasta. Kukin voi itse muodostaa oman näkemyksensä, mutta asian kieltäminen ei ole mikään ratkaisu.

Helsingin Yliopiston Sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Sarah Greenin mukaan valtaosa modernin ajan pandemioista kestää 18 kuukaudesta kahteen vuoteen. Tämän ajan sisällä historian mukaan opitaan tuntemaan tauti ja kehitetään keinoja sen torjumiseen. Mitä vauraampi yhteiskunta on, sen helpompaa on myös pandemian hallinta jatkossa.

“Pandemiat korostavat ja vahvistavat eriarvoisuutta.”
– Sarah Green, Helsingin Yliopisto

Teho Filter Oy:n vastaus

Teho Filter Oy reagoi tähän pandemiaan luomalla uuden tuotekategorian valikoimiinsa. Tämä tietysti vaati panostusta ja investointeja, mutta halu tehdä kotimainen tuote ja vastata kysyntään rohkaisi ottamaan askeleen maskituotantoon. Tehtaalle palkattiin paljon uusia ihmisiä töihin ja heidät koulutettiin tehtäviin. Aluksi valmistettiin ns. kansanmaskeja, mutta pian rinnalle tulivat Covid-19 maskit ja kirurgiset suu-nenäsuojaimet.

Tuotekehitys on jatkuvaa ja uusia tuotteita on tulossa lisää. Hengityksensuojainten ja kirurgisten suu-nenäsuojainten kysyntä ja tarve ei pääty pandemiaan, sillä niitä tarvitaan jatkuvasti mm. terveydenhuollossa sekä myös muissa ammateissa.

Tällä hetkellä Sievissä valmistetaan kirurgisia suu-nenäsuojaimia IIR (lääkinnällinen laite) ja FFP2 NR hengityksensuojaimia (henkilönsuojain). Lainsäädäntö ja standardit määrittelevät millaisia tuotteiden tulee olla. Kaikilla Teho Filter Oy:n maskeilla on CE-merkintä. Ne täyttävät kaikki vaatimukset ja kriteerit, mitä EU-lainsäädäntö ja standardit määrittelevät em. tuotteille ja niiden valmistukselle.

Vaikka tuotemerkkejä on useampi, yhdistävä tekijä on pakkauksen painatus: Made in Finland. Siitä kuluttaja tunnistaa sieviläisen tuotteen helposti kaupan hyllyltä. Suosimalla kotimaista vaihtoehtoa kuluttaja omalta osaltaan tukee suomalaista työtä ja pienentää hiilijalanjälkeä. Lisäksi “veromarkat” jäävät Suomeen. Samalla kuluttaja saa itselle laadukkaan ja kotimaassa valmistetun tuotteen. Tuotteita on saatavissa myös omassa verkkokaupassamme.

VERKKOKAUPPAAN

LUE LISÄÄ MASKIVALIKOIMASTAMME

Lisätiedot ja myynti: sales@tehofilter.fi tai puhelimitse 020 764 1610